Kommenttini frisbeeliiton kaudesta 2004-2005 ja uudet nimet

[Antero]

Oles nyt Antsu hiljaa

Hyppää sinä Anssi mielummin voltti.

Kun kirjoitan jotain huumorilla, niin perään ilmestyy useimmiten jokin merkki, kuten äsken.

Miksi minun pitäisi mielestäsi olla hiljaa?

[Dizzy]

Olen lajiin addiktoitunut jokunen vuosi sitten. Mulla loksahti leuka auki, kun aloin kuulemaan saippuasarjaa menneistä vuosista lajin ”sisäpiirissä” Minua ei jaksa tipan vertaa kiinnostaa nämä syyttelyt kähmimisistä ja loukatuista kunnioista. Me ollaan marginaalilaji. Jos tälläisellä porukalla aletaan uhkailemaan oikeustoimilla ym paskaa niin olisi syytä katsoa peiliin.

Mä nostan hattuani jokaiselle, joka on liiton nimissä jaksanut tehdä hommia lajin eteen. On meinaan aika kiittämätöntä puuhaa. Kun liiton toimista avataan jonnekkin ketju, niin johan alkaa tulla kommentteja siitä, kuinka sitä ja tätä on tehty väärin / huonosti / jotain tiettyä osaa Suomesta loukaten
. SM sarja on vedetty läpi joka vuosi. Kansallinen ja Karvis kanssa. EM – kisat olivat parhaat fribakisat Euroopassa koskaan.

Eihän se liitto noita järjestänyt. Seurat / yksityisihmiset homman ovat hoitaneet. Eihän Liiton olisi edes kuulunutkaan noita järjestää. Liiton homma on olla kattojärjestönä ja tukea ja auttaa seurojen / järjestäjien toimintaa.

Tämä on se suunta mihin SFL toivottavasti suuntautuu enenevissä määrin. Jos lajin hierarkiassa on SFL se huippu, ja pelaaja se pohjataso niin ne ovat seurat siinä välissä. SFL:n homma olisi mun vinkkelistä tehdä töitä seurojen kanssa lajin eteen. Tukea ja opastaa uusien seurojen syntyä, tarjota apua ja asiantuntemusta erinäisten tapahtumien järjestämisessä. Käyttää kollektiivista rahaa yhteisten tarpeellisten tavaroiden hankkimiseen ja vuokraukseen. ym. Jokainen kisoissa käynyt tietää, kuinka tarpeellinen esim. iso katosteltta on kisajärjestelyille. Ei monellakaan seuralla ole varaa sellaista ostaa. SFL:llä voisi olla. Kuinka paljon helpompaa kisojen pitäminen on, jos tiedetään että liitolta saa materiaaliapua homman kasassa pitämiseen.

Laji kasvaa ja kehittyy älyttömällä vauhdilla. Seuroja ja Ratoja pitäisi tulla samaa vauhtia. Nyt noita ratoja syntyy kiitettävää vauhtia ympäri Suomea. Se on bisnestä, ei siinä mitään. Jokaiselle radalle vaan pitäisi saada myös se aktiivipelaajien joukko, jolla olisi halua olla jollain tasolla kytköksissä liittoon. Näin niillä radoilla olisi myös tarjottavaa koko kentälle ja homma jatkuisi.

Mä toivon, että SFLn konkareista edes osa jaksaa jatkaa. Ammattitaitoa on kumminkin ikävä hukata. Samalla toivon, että löytyy innokasta väkeä, jotka jaksavat painaa koko kentän eteen duunia, josta saa lähinnä lokaa niskaan. Ja parhaassa tapauksessa lakimiehet samalla.

Anssi

[Mini-Nieminen]

Onhan se suuri menetys, jos ja kun kaksi liittokonkaria Sami ja Jussi lähtevät hallituksesta. Löytyyköhän korvaavia kavereita ollenkaan? Ja jos löytyy, niin kuinkakohan pitkäksi aikaa, sillä itse olen ymmärtänyt, että liiton puikoissa oleminen ei ole järin kiitollista puuhaa. Varsinkin, jos kritiikkiä jaetaan periaatteella: "itse en viitsi hallitukseen pyrkiä tai olla aktiivinen liitossa, mutta homma kusee, eikä kukaan tee mitään".

MM-kisat olivat muuten '97, ja SFL perustettin 98', eli vielä ei kymmentä vuotta ole vihaan pidetty...(jos joku nyt vihaa jaksaa yllä pitää).

[Rebe]

Milloinkas ja missä tuo uusi hallitus nyt sitten perustetaan?

Ja mitenkäs minun jäsenenä on meneteltävä kun haluaisin äänestää Esim. Poimalaa sinne hallitukseen (tai tällä hetkellä tietämistäni ehdokkaista just Poimalaa). En ole kuitenkaan valmis matkustamaan pääkaupunkiseutua pidemmälle antamaan ääntäni.

Voinks mä silleen näin vaan kertoo vai pitääks kirjottaa joku lappu vai enkö mä vaan sitten voi äänestää ellei kokous ole täälläpäin.

[Poimis]

Milloinkas ja missä tuo uusi hallitus nyt sitten perustetaan?

http://www.frisbeeliitto.com/?hallitus=61

Ja mitenkäs minun jäsenenä on meneteltävä kun haluaisin äänestää Esim. Poimalaa sinne hallitukseen (tai tällä hetkellä tietämistäni ehdokkaista just Poimalaa). En ole kuitenkaan valmis matkustamaan pääkaupunkiseutua pidemmälle antamaan ääntäni.

Jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksessa, ellei säännöissä ole muuta päätetty. Mistäköhän nuo yhdistyksen säännöt saisi luettavakseen?

[Antero]

Muistaakseni meni tuon äänestyksen suhteen niin, ettei valtakirjalla voi äänestää.
Pitää siis olla paikalla, jos haluaa ääntään käyttää. Tähän pitää saada muutos, sillä suurella osalla SFL:n jäsenistä ei ole mahdollista osallistua satojen kilometrien päässä olevaan kokoukseen.

Voisivat muutenkin pitää tuon kokouksen vaihteeksi täällä sivistyksessä, eikä aina jossain lande-tuppukylässä, kunten Tampereella.

[Joksa]

Noista edellisistä viesteistä taas huokuu "pienehkö" pääkaupunkiseudun korostaminen eli muualla Suomessa ei ole elämää...

[Poimis]

Noista edellisistä viesteistä taas huokuu "pienehkö" pääkaupunkiseudun korostaminen eli muualla Suomessa ei ole elämää...

Samaa mieltä. Vaikka itse asunkin Helsingissä *), olen aina ihmetellyt, miten kehäIII:m ulkopuolella asuvat ovat valmiita matkustamaan vaikka 500km Tärkeiden Asioiden(tm) vuoksi, mutta sen sisäpuolella asuvat eivät voi vaivautua edes sen ulkopuolelle.

*) Asunut vasta vajaan vuoden, ja siten siis ainakin vielä kykenevä myös matkustamaan

[tikkis]

Mistäköhän nuo yhdistyksen säännöt saisi luettavakseen?

Tässä yksi kopio....

1.Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeeliitto, ruotsiksi Finska frisbee förbundet. ja sen kotipaikka on Vaasa.
Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä Finnish Frisbee Association.

2.Tarkoitus ja toiminnan laatu

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää erityisesti frisbee-eli liitokiekkourheilun yksilölajeja, varsinkin frisbee- eli kiekkogolfia ja levittää liitokiekkourheilun yksilölajien harrastusta, kohottaa jäsenkuntansa fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää heissä oikeaa urheiluhenkeä ja pysyvää harrastusta frisbeen yksilölajeihin sekä muihin sopiviin urheilulajeihin ja peleihin.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys

- järjestää harjoitus ja valmennustilaisuuksia
- antaa tietopuolista opetusta
- toimeenpanee kilpailuja, näytöksiä, kursseja ja juhlia
- hankkii tarvittavia välineitä
- toimii yhdyssiteenä kansainvälisiin järjestöihin
- vaikuttaa Suomessa ja kotipaikkakunnallaan liikunta-, terveyskasvatus- sekä liinkuntapaikkasuunnitteluun ehdotuksin ja kannanotoin
- edistää frisbeegolfratojen rakentamista kaikkialla Suomessa

Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää huvitilaisuuksia, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräystä.

3.Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö tai rekisteröity yhdistys, joka tai jotka hyväksyvät yhdistyksen tarkoituksen.

Jäseneksi yhdistykseen liittyvät henkilöt tai yhdistykset kuuluvat asuinpaikkansa mukaan eri piireihin. Jäsen voi ilmoittautua tilapäisen muualla asumisen estämättä vakinaisen asuinpaikkansa mukaisen piirin jäseneksi.

Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa.

Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus.

Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4.Jäsenen eroaminen tai erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.

Hallitus voi erottaa jäsenen yhdistyksestä, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Jos jäsen jättää erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta yli kalenterivuoden, katsotaan hänet eronneeksi yhdistyksestä.

5.Liittymis- ja jäsenmaksu

Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun suuruudesta ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää syyskokous. Jäsenmaksun suuruus voidaan varsinaisten jäsenten osalta porrastaa myös iän tai muun vastaavan perusteella.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksuja.

6.Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 4 ja enintään 6 muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla täysi-ikäisiä.

Hallituksen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan niin, että puolet jäsenistä on kerrallaan erovuorossa. Ensimmäisen toimikauden jälkeen erovuoroiset määrätään arvalla, jolloin erovuoroisten ensimäiseksi toimikaudeksi tulee yksi vuosi.

Hallituksen jäsenet valitaan siten, että kustakin piiristä valitaan vähintään yksi (1) jäsen hallitukseen.

Piirit ovat Pohjois-Suomi, Etelä-Pohjanmaa, Häme, Uusimaa ja Länsi-Suomi.

Pohjois-Suomen piiriin luetaan rannikkoseutu Närpiöstä pohjoiseen, Vaasa ja sen ympäristökunnat mukaanlukien ja pohjoinen Suomi Keski-Pohjanmaan etelärajaa myöten sekä Oulun ja Lapin lääni.
Etelä-pohjanmaan piiriin luetaan Suupohja, Seinäjoenympäristökunnat, Kuortane ympäristökuntineen entiseen Hämeen läänin rajaan saakka sekä entinen Keski-Suomen Lääni.
Hämeen piiriin luetaan entinen Hämeen lääni, Lahden ympäristö entisen uudenmaan läänin rajaan asti sekä entinen Kuopion, Mikkelin ja Pohjois-Karjalan lääni.
Uudenmaan piiri käsittää Suur-Helsingin ja entisen Uudenmaan ja Kymen läänin.
Länsi-Suomen piiri käsittää entisen Turun ja Porin läänin alueen.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii, kuitenkin vähintään 2 kertaa vuodessa.

Hallitus on päätösvaltainen kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

7.Neuvottelukunta

Yhdistyksellä on neuvoa-antava elin neuvottelukunta, johon kuuluu yksi edustaja kultakin pysyvältä frisbeegolfradalta. Radan edustaja neuvottelukunnassa voi olla ns course pro, kyseisen frisbeegolfradan ympärille perustetun frisbeeyhdistyksen edustaja tai muu henkilö, jonka ko rataa kotiratanaan pitävät siihen valitsevat. Jos ehdokasta ei löydy tai rataa kotiratanaan pitävät eivät pääse yksimieliseksi edustajastaan, yhdistyksen hallitus voi nimetä sopivan ehdokkaan mainitulta alueelta edustamaan rataa.

Pysyväksi radaksi katsotaan sellainen frisbeegolfrata, jossa on vähintään seitsemän (7) tarkoitusta varten rakennettua Disc Pole Hole -tyyppistä maalikoria. Myös luonnonkohteita maalina joko kokonaan tai osittain käyttävä rata voidaan katsoa pysyväksi radaksi, jos se on vakituiseen merkittyn sen ympärillä on vakinaista lajin harrastustoimintaa ja jos hallitus sen viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä sellaiseksi hyväksyy.

Hallitus pitää luetteloa pysyvistä frisbeegolfradoista.

Neuvottelukunta tekee suosituksia kisaohjelmasta, pelijärjestelmistä yms ja edistää neuvoillaan ja toiminnallaan frisbeegolfin asemaa Suomessa.

8.Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kaksi yhdessä.

Oikeus yhdistyksen nimen kirjoittamiseen on lisäksi henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

9.Tilikausi ja tilintarkastastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

10.Yhdistyksen kokoukset

Yhdistys pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta.

Yhdistyksen kevätkokous pidetään tammi-maaliskuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta. Tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.

Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni.

Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä toisin ole määrätty, se mielipide jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

11.Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään 14 vuorokautta ennen kokousta jäsenille postitetuilla kirjeillä tai jäsenille postitetulla jäsenlehdellä tai sähköisessä muodossa toimitetulla kutsulla (e-mail, faksi) sellaisille jäsenille, joilla on tämä mahdollisuus käytettävänään ja jotka ovat sen riittäväksi hyväksyneet.

12.Varsinaiset kokoukset

Yhdistyksen kevätkouksessa käsitellään seuraavat asiat

1 kokouksen avaus
2 valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3 todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4 hyväksytään kokouksen esityslista
5 esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6 päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7 käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat

1 kokouksen avaus
2 valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3 todetaan kokous laillisuus ja päätösvaltaisuus
4 hyväksytään kokouksen esityslista
5 vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
6 valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
7 valitaan yhdistyksen neuvottelukunta näissä säännöissä esitettyjen periaatteiden ja eri frisbeegolfratojen ehdotusten mukaisesti
8 valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja heille varamiehet
9 käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kevät- tai syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

13.Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.

Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tultua lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.




-----------------------------------------------------------------------------------------
Suomen Frisbeeliitto ry

Äänestys- ja vaalijärjestys

Puheenjohtajan vaalin jälkeen valitaan hallituksen jäsenet piirien ehdokkaista yhdistyksen säännöissä kirjatussa piirien järjestyksessä aloittaen Pohjois-Suomen piiristä, ellei piirin edustajaa ole jo valittu puheenjohtajaksi. Jos piiristä on useita ehdokkaita, suoritetaan vaali näitten ehdokkaitten välillä piiri kerrallaan. Kunkin piirin ehdokkaista valittavaa hallituksen jäsentä valittaessa kullakin kokouksen edustajalla on yksi ääni. Vaalissa käytetään enemmistövaalitapaa.

Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittu piirin ehdokas on samalla oman piirinsä edustaja hallituksessa.

Jäsen jota ei ole valittu piirinsä edustajaksi hallitukseen, voidaan valita hallitukseen ylimääräiselle paikalle.

Jos piiristä ei ole ehdokasta, voidaan tälle paikalle valita hallituksen jäsen toisesta piiristä. Tämä ei kuitenkaan tällöin edusta sitä piiriä, jonka käyttämättä jääneelle paikalle hänet on valittu.

[Rebe]

Noista edellisistä viesteistä taas huokuu "pienehkö" pääkaupunkiseudun korostaminen eli muualla Suomessa ei ole elämää...

No ainakin minun on perheellisenä eläväisenä vaikea lähteä tällaisiin kokouksiin kovinkaan pitkälle, vaikka haluaisinkin. Ihan sama missä päin asun. Siis pointtina mulla olisi lähinnä tuommoinen valtakirjaäänestäminen, solis kiva juttu.

[Dizzy]

Vähän sama juttu kun tolla kansikuvapojalla. Niin paljon vauvoja ja niin vähän vapaa-aikaa ettei vaan ole mahdollisuutta tälläsiin rientoihin. Halua kyllä olisi.

Ei tässä mistään maakuntavastaisuudesta ole kyse. Kun tätä fribakenttää oppii tuntemaan, niin kyllä niitä vastustettavia asioita löytyy vähän konkreettimmista asioistakin

[Poimis]

On niitä vauvoja maaseudullakin.

[JLindberg]

Vuosikokouksissa äänestäminen valtakirjalla vaatii muutoksen yhdistyksen sääntöihin. Tästä lienee syytä keskustella enemmänkin. Äänestäminen valtakirjalla mielestäni edellyttäisi, että ehdokkaat on nimettävä jo etukäteen ja esim kokouskutsun yhteydessä on lista kaikista ehdokkaista. En tiedä estäisikö tämä kokouspaikalla ehdokkaiden nimeämisen. Pitänee selvitellä miten tämä käytännössä toimisi.

Kokouspaikan valinnasta on tässä topicissa kerrottu jo aikaisemmin. Ehkä tuleva hallitus valitsee kokouspaikkoja myös täältä pääkaupunkiseudulta.
Säännöt on tarkoitus kyllä laittaa liiton kotisivuille, vielä ei ole saatu aikaiseksi.

Toivottavasti tulevaan kokoukseenkin löytyy osallistujia.

[Dizzy]

On niitä vauvoja maaseudullakin.

VOI JEESUS

Yritä nyt edes vähän jookos.

[Kim Lindblad]

Mainittakoon vielä, että tuo versio liiton säännöistä ei ole voimassa enää.