Taustalla on lähtökohtaoletukseni:
- Yleinen maailmanlaajuinen kehitys, sisältäen työvoiman siirtyminen halvemman työvoiman maihin, johtaa Suomessakin varallisuuserojen jatkuvaan kasvamiseen ja siitä seuraaviin yhteiskunnallisiin muutoksiin.
1. Lajin harrastuspaikat vuonna 2021
Frisbeegolf harrastuksenana on alkanut muistuttamaan pallogolfia. Frisbeegolfratoja on julkisia ja yksityisiä. Julkisilla radoilla läyvät pelaamassa esim koululaisryhmät ja ns suuri yleisö.
Yksityiselle radalle päästäkseen pelaamaan on pääsääntöisesti kuuluttava golfklubiin, ja ostettava golfosake.
Yksityinen rata voi olla myös kaupunginosayhdistyksen tai yksityisen vartioidun asuinalueen asukkaiden rakentama ja vain paikallisille tarkoitettu.
Helsingin silloin 8 radasta julkisia ovat vain Meilahti, Tali ja 2008-2009 rakennettu uusi täyttömäkirata. Munkkiniemessä ja Savelassa ei ole ollut koreja aikoihin ja moni muukin rata jäi lyhytaikaiseksi.
Yksityisillä radoilla on pukeutumisetiketti, ja sama etiketti määrättiin suositukseksi myös Meilahteen ja Taliin vuodesta 2010 lukien.
2. Lajin harrastajat vuonna 2021
80 % frisbeegolffaajasta on tavallisia suomalaisia, joilla ei ole golfosaketta ja jotka pelaavat kerran kuukaudessa täpötäysillä julkisilla radoilla ja jotka eivät käy koskaan kilpailuissa.
10 % frisbeegolffaajista on IT-miehiä, ja he muodostavat oman ryhmänsä joka pitää yhteyttä jollakin mallilla. Heistä huomattavalla osalla on frisbeegolfosake.
5 % frisbeegolffaajista on muita hyvin toimeentulevia suomalaisia, jotka ovat ostaneet oman frisbeegolfosakkeen mutta jotka eivät käy koskaan kilpailuissa. Näistä huomattava osa on aiempia pallogolfin pelaajia.
5 % frisbeegolffaajista on ns kilpailupelaajia. Kilpailupelaajat ovat organisoituneet suurimmilla paikkakunnilla jollakin mallilla saadakseen oman harjoitteluradan julkisten ratojen tilanpuutteen takia. Kilpailupelaajista puolet harrastaa myös muita liitokiekkolajeja kuin frisbeegolfia.
3. Lajin harrastajien määrä kehitys 2006-2021
- Harrastajien määrän kasvu jatkui voimakkaana vuoteen 2009 asti ja hidastui selvästi sen jälkeen. Harrastajien määrä oli heikossa laskussa vuosina 2013-2017 lähi-idän uusien ja pitkien "ristiretkien" takia, jonne suomalaisiakin nuoria lähti sankoin joukoin nato-joukoissa. Harrastajamäärä vakiintui lopulta kymmeneentuhanteen vuosiksi 2017-2021.
4. Kuinka monella suomalaisella on Frisbeegolfkiekko vuonna 2021
Frisbeegolfkiekkoja saa ostaa lähes kaikista urheilukaupoista ja huoltoasemilta sekä tavarataloista. Suomessa on 100.000 frisbeegolfkiekon omistajaa, joista 70% on kouluikäisiä. Lajin harrastajia on vain 10 % frisbeegolfkiekon omistajista.
5. Frisbeeliittojen tilanne vuonna 2021
Silloinen liitto tai liitot, oli niitä kuinka monta hyvänsä, ovat tuntemattomia suurelle yleisölle eikä niiden toiminta ole merkittävää. Frisbeegolfharrastuksen näkyvin paino on toinen toistaan hienommissa ja kallliimmissa yksityisissä golfradoissa.
Liiton/liittojen tärkein tehtävä on määrittää uusien kenttien tasoitus ja tukea julkisia ratoja.
Valtio koittaa tukea kaikkea urheiluharrastuksia, mutta veikkausmonopolin odotettu murtuminen on johtanut tukien pitkään ja varmaan laskuun. Vuonna 2021 valtionapu riittää enää juuri ja juuri julkisten ratojen ylläpitoon.
6. Tulevaisuudennäkymät vuodille 2021-2036
Ilmaston lämpenemisen johdosta etelä-Suomen yksityisille frisbeegolfradoille voidaan aletaan istuttamaan palmuja, sypressejä ja kaktuksia, mitkä tuovat mukavaa piristystä radoille.
Yksiyisiä ratoja operoivat frisbeegolfklubit alkavat muuttumaan entistä eksklusiivisemmiksi, eli liittyminen niihin vaatii suosituksia ja anomuksia.
Meilahti säilyy Suomen vanhimpana ratana sekä pysyy kaikille avoimena vaikka korit ovat yksityisessä omistuksessa. Joskus harvoin Meikussa voi vilahtaa kaikista pukeutumisetiketeistä jms uusista säännöistä huolimatta pelaajia 1980-luvun varusteissa, eli lähikaupan viiniosaston muovikassi kädessä
JP